Finish

Tyttäremme 1v -kuvauksissa Benjasiri-puistossa

Nanny-maidimme toteaa aina "Finissss", kun  hän saa hommansa päätökseen. Samoin tämä blogi tuli nyt päätökseensä. Vauvan kanssa Bangkokiin muutto on nyt aikalailla käsitelty. Piti tässä käsitellä myös Songkrania ym., mutta eipä nyt huvita. Tämä oli tässä :)

En tiedä, pitikö 'elämän helpottua', kun vauva kasvaa. Meille ei ainakaan käynyt niin. Oma aika on kortilla, ja koko ajan pitää olla silmät selässä. Katselin juuri liikutuksella vanhoja videonpätkiä, joissa neiti sätkii selällään lattialla. Ei sätki enää, tuo meidän Neiti Terminaattori.

Mites tästä eteenpäin? No, Bangkokissa elellään yhä toistaiseksi. Miehelle on tarjottu komennukseen jatkoa, ja pohdimme otammeko sitä vastaan ja kuinka paljon. Jää nähtäväksi.

Kiitos, näkemiin!!

Palmuja Krabilla

Koh Lanta

Thaimaalainen uusivuosi vietettiin rauhallisella Koh Lantalla. Liikenteessä oli "7 vaarallista päivää" ja Bangkokin kadut tulvivat villeistä juhlijoista, mutta me rentouduimme kivassa resortissa palmujen alla.

Songkranista ja resortistamme lisää seuraavassa postauksessa. Tässä keskitytään Koh Lantaan. Me nimittäin jopa kävimme autolla tutustumassa saareen! Mies ajoi ja me typyn kanssa rällättiin takapenkillä.

Yleisesti ottaen Thaimaan kylät ja kaupungit eivät minua ikävä kyllä kiinnosta. Niissä ei ole uutuudenviehätyksen haihduttua juurikaan mitään nähtävää. Usein kierrätyksestä ei ole tietoakaan, roskat kipataan johonkin takapihalle - tai ainakin siltä se näyttää. Se on kyllä sääli. Thaimaalainen luonto on niin upea, rannat niin kauniita. Tai siis, olisivat ilman sitä roskan määrää.

Matka Koh Lantan ympäri alkaa. Mopoja ja skoottereita on liikenteessä autoja enemmän. Vähintään joka toisen skootterin päällä on punaselkäinen turisti. Erityisesti paikalliset naiset ajavat mopoilla ja mopotaksien kuskeina, eikä täälläkään kypärällä ole niin väliä.

Koh Lantan paikallisväestö on pääosin muslimeja, mikä näkyy turistille erityisesti naisten pukeutumisessa

Vuokra-auto

Nousuvesi

Old Town

Etelässä on merimustalaisten kylä

Lounasta, ja näkymä lounaspaikan terassilta. Paikan nimeä en enää muista.

 

Luonnonvaraisia apinoita aidalla

Norsuille on käynyt vähän kuin Thaimaan luonnolle. Upea ja komea, mutta ihmisten laiminlyömä ja kiduttama. Norsuajeluita en hyväksy (ai miksi? Ota selvää, google auttaa), tämä surullinen näky oli Orkideapuutarhaa vastapäätä.

Orkideapuutarha oli puolestaan upeita kukkia ja perhosia täynnään

Markkinat kaupungin keskustassa

Koh Lantan liikenne oli ainakin Songkran-viikon alussa huhtikuussa rauhallista. Nähtävää oli, nähtävyyden kiinnostavuus on, kuten yleensäkin, katsojan silmässä. Jos mukana ei olisi ollut alle vuoden ikäinen typsykkä, olisimme tutustuneet lähemmin vielä ainakin eteläkärjen luonnonpuistoon. Tällä kertaa käännyimme pääsymaksu-puomilta takaisin.

Ja loppuajan viihdyimmekin sitten ihan resortissa :)

I have such a cute accent

Kävin eilen typyn kanssa räätälissä, vai miksikä noita vaatteiden tekijöitä nykyisin kutsutaan. Räätäli kuulostaa niin vanhanaikaiselta... Yksi myyjistä puhui englantia, toinen ei ollenkaan. Mutta ei se haitannut, luettelin englantia-osaamattomalle puhelinnumeroni thaiksi niin kuin vettä vaan.

Tähän se englantia osaava totesi, että Oh! You have such a cute accent.

En tiedä, onko se thaimaalainen tapa sanoa, että ääntämiseni haisee.

Tilasin räätäliltä itselleni tunikan, jonka koekappaleeseen totesin, että helma on mun makuuni liian lyhyt, ainakin ilman housuja. Myyjä totesi sitten siihenkin, että Oh! But that looks so cute! Pyysin siihen silti tuuman lisää pituutta. Menköön käytännöllisyys söpöyden edelle tällä kertaa.

Katunäkymää BTS:n alta

Mitäs meille muuten? Hmm, ei ihmeempiä. Tällä hetkellä arki rullaa suht normaalisti.

Odotellaan huhtikuun 13.-15. päivä olevaa Songkrania, joka kuulema on ihan hillitön juhla. Koko Bangkok ja koko Thaimaa aloittaa silloin pitkän ja armottoman vesisodan. Jokainen kauppa on pullollaan vesipyssyjä, Songkran-paitoja ja vesitiiviitä kännykkäkoteloita. Vettä heitellään kuulema toisten päälle ihan estoitta, ja kuivana ei pysy kukaan.

Me ollaan kuitenkin sen verran nuivia, että lähdemme Bangkokista Songkrania karkuun Koh Lantalle. Sielläkin varmaan jotain juhlintaa on, mutta toivottavasti vähän hillitymmin, ettei tarvitse tyttösen kanssa nyt ihan kauheasti varoa jokaista vastaantulijaa.

Ja Koh Lanta -viikon jälkeen olemme viikon Krabilla.

Onneksi on mitä odottaa.

Kuva Koh Sametilta. Jää nähtäväksi, onko Koh Lantan hiekka yhtä valkoista ja meri sinistä