I did it

Menin sitten sinne viimeksimainittuun Zumbaan. Tänä aamuna klo 9. Hyvin tuoreissa jälkihöyryissä tehtyjä merkintöjä siis seuraavaksi!

Zumba-paikan vastaanottotiskillä ei ollut saapuessani ketään, mutta ystävälliset japanilaisrouvat opastivat alkuun. Ota tuosta avain! Mikä avain vaan! Voit maksaa myöhemmin! Tähän suuntaan! Salissa oli jo valmiina peilin edessä tiukkailmeinen zumba-merkkiasuihin pukeutunut vanhempi nainen, joka otsa kurtussa mittaili ja testaili askeliaan. Mietin, että onkohan tuo se ohjaaja. Kieltämättä mielialani hieman laski - en tullut hakemaan tänne suorituspaineita ja tarkkoja askelkuvioita.

Pikku-Japanissamme on runsaasti japanilaisravintoloitakin. 

Tässä viimeksi syötyä sapuskaa, ettei postaus mene ihan reippailuksi.

Mutta sitten saapui nuorehko reipas ohjaajamies ja pisti musiikin soimaan. THUM THUM THUM. Ei kysynyt, että onko liian kovalla. Kukaan mamma ei huomauttanut että voisi pistää pienemmälle. Eipä sitä kysymystä olisi kukaan kuullutkaan. Ja mun mieliala nousi taivaisiin.

Hikistä, reipasta, ihanaa. Nyt on niin hyvä fiilis!

Zumban jälkeen ohjaajamies tuli juttelemaan, kyseli mistä olen kotoisin ja olenko vain käymässä. Meikä-pullukka taisi hieman erottua sieltä aasialaisten joukosta. Ja mä alan pelätä hieman englantini puolesta. Piti sanoa, että oli oikein hauska ja reipas tunti, sanoin että "It was very good."

Sama tiskillä, jonne maksoin käyntini. Piti kysyä, että "If I want to join in one of those evening classes, do I already need to make a booking?". Kysyin "Leitööööö, bookiiiing?". Vastassa oli se englantia osaamaton kassaneiti, joten toivon että tämä aiheutti aivan järkyttävän rallienglantini.

Bookingia ei tarvita. Tervetuloa uudestaan. Ja minähän menen :)

Netflix & Zumba

Kuinkahan monen vuoden päästä tavallinen kuluttaja ei enää tunnista sanojen "Netflix" ja "Zumba" merkitystä? HeiaHeia -palvelun mukaan Suomessa Zumbaan käytetyt kirjatut liikuntatunnit ovat jo nyt romahtaneet (jooga sen sijaan on taas nousussa).

Mutta, Netflix saapui Thaimaahan. Aiemmin palvelu ei ollut täällä saatavilla. Halvimman vaihtoehdon hinta 280 bahtia/kk, eli 7,10 eur. Ei enää tökkiviä VPN:iä! Suosikkimediani Bangkok Post tosin toteaa, että Netflixin sisältöä saatetaan sensuroida maan tapojen ja lakien mukaan. Sensuuri saattaa Thaimaassa siis koskea kohtauksia, joissa on tupakointia, alkoholinkäyttöä, väkivaltaa tai alastonkohtauksia. Oikein nolottaa, kuinka moni suosikkisarjoistani sisältää useampaakin mainittua elementtiä... Palvelu on vielä testaamatta muuten kuin kirjautumisen osalta, avattiin siis tänne eilen, mutta uskon ja toivon, että esimerkiksi Sons of Anarchy ei ole kuitenkaan muuttunut pikselimössöksi!

Ja sitten Zumbasta. Tutkailimme tässä neidin kanssa lähiympäristöä, ja löysimme Zumba-salin! Heti alkoi kutkuttaa osallistuminen, mutta toisin kuin Suomessa, pääosin tunnit ovat päiväaikaan. En ole aiemmin edes harkinnut vieraan lastenvahdin eli nannyn hankkimista, mutta nyt se jopa käväisi mielessä. Onhan kyse kuitenkin Zumbasta!

Asuinalueemme Bangkokissa on "pikku-Japani"-aluetta, ja se näkyi Zumba-salillakin. Kassaneiti ei puhunut kuin thaita ja japania (tai siltä se ainakin kuulosti), joten tooooodella hikinen Zumba-ohjaaja saapui suoraan tunniltaan kertomaan minulle miten homma toimii. Kokeilutunnille ei tarvitse varata paikkaa, sen kun menee vaan, ja se on vähän halvempikin kuin mitä ns. oikea tunti. Täytyy yrittää päästä testaamaan!

Olemme olleet nyt vajaan viikon kotosalla, ja aikaerotuska alkaa nyt hieman helpottamaan. Ensimmäisinä päivinä ei kukaan, vauva, isä tai äiti, nukkunut tai ollut valveilla ns. oikeaan aikaan.

Vauva on pian 8 kuukautta. Matkustaminen on helpottunut, kun neiti istuu jo itsenäisesti, mutta pian se taas kuulema vaikeutuu, kun aletaan kävelemään ja juoksemaan...

Näin sitä mennään Helsinki-Vantaan lentoaseman rattailla!

I live here

Tajusin tässä juuri asuvani Bangkokissa. Ja että minulla on vauva. Molemmat aika mullistavia asioita ihmisen elämässä - eivätkä mitään itsestäänselvyyksiä. On jotenkin hienoa, että tähän pisteeseen on tultu, kaikkien mittariin kertyneiden vuosien ja erilaisten vaiheiden jälkeen. Katselin tänä aamuna parvekkeelta heräävää Bangkokia, ja olin vaan niin onnellinen.

Joten varoitus! Nyt on kaikki ihanaa ja lässynlää!

Tällä hetkellä hyvä fiilis kulminoituu erityisesti tähän uuteen asuntoon. Tuntuu mukavalta tietää, että ainakin hetken on pysyvämpi, oikein toimivalta vaikuttava koti, ja että kaapeissa olevat kipot ja kupit ovat ikiomia. Tää näyttää meille. Ei ole niin loppuun asti mietitty, mutta toimii, hyvällä fiiliksellä.

Suomesta tulevaa tavaralähetystä vielä odotellaan. Sen lähetyksen suhteen oli muuten hieman säätöä, tavarat oli kategorisoitu jotenkin oudosti, joten niitä piti vielä nimetä uudestaan lähetyslistaan. Thaimaaseen tulevaan lentorahtilähetykseen voi napsahtaa erittäin kovat tullimaksut, jos tuote on tietyssä kategoriassa.

Suomen tavaralähetystä odotellessa pari vaaleanpunaisten silmälasien (kuvaannollisesti siis) läpi napsaistua kuvaa meidän kodista. Täällä me asutaan! Huonekalut, taulut ym ovat japanilais-thai-vuokranantajapariskunnan, ja sisustusta olemme hieman täydentäneet erityisesti Ikea-kierroksella, joka meni "tommonen tarvitaan joten otetaan toi sen kummemmin miettimättä"-tyyliin. Minusta on aina mukava katsella ns. tavallisten ihmisten asuntoja, joten vastavuoroisesti tässä kuvia meiltä. Taloyhtiön uima-altaasta ja kuntosalilta näytän kuvia sitten ehkä joku toinen postaus.

Vierashuone / vaipanvaihtohuone

Ruokailutila ja keittiö

Olohuone

Kodinhoitotila - naapurilla tämä on ulkotilaa, mutta meidän asuntoon on lisätty tuollaiset liukuovet

Näkymä makuuhuoneen parvekkeelta

Olen ollut hieman suruissani siitä, että meidän talon spirit housessa on yleensä hengille tarjolla vain vesilasi, ei limsoja eikä etenkään pilliä. Äsken kun kävelin ohi, siellä olikin mehua tarjolla pillin kera. Tuli vielä entistäkin iloisempi mieli ^_^