Krathongeja eli pieniä kynttilälauttoja, iloisia ihmisiä, hymyjä, tunnelmaa. Hieno juhla, jossa esitetään toiveita, luovutaan huolista ja vihasta, ja jossa pyydetään anteeksi veden saastuttamista.
Siellä se täysikuu paistaa.
keskiviikko 25. marraskuuta 2015
Loi Krathong
Loi Krathong, thaimaalaisen kuukalenterin 12. kuukauden täysikuu, on tänään.
Krathongeja eli pieniä kynttilälauttoja, iloisia ihmisiä, hymyjä, tunnelmaa. Hieno juhla, jossa esitetään toiveita, luovutaan huolista ja vihasta, ja jossa pyydetään anteeksi veden saastuttamista.
Siellä se täysikuu paistaa.
Krathongeja eli pieniä kynttilälauttoja, iloisia ihmisiä, hymyjä, tunnelmaa. Hieno juhla, jossa esitetään toiveita, luovutaan huolista ja vihasta, ja jossa pyydetään anteeksi veden saastuttamista.
Siellä se täysikuu paistaa.
maanantai 23. marraskuuta 2015
Bangkok Best TOP 3
Vajaan kahden kuukauden vankalla kokemuksella listaan nyt Bangkokin tämänhetkiset parhaudet TOP 3. Oletko näistä samaa mieltä? Saa kommentoida.
3) Toinen perintöprinsessa. LÄMPÖTILA.
Lämpötila ei juuri laske alle 25. Jalkineiksi riittää sandaalit ja päälle kesämekko. Lämpö tekee hieman höpsöksi, saa olon tuntumaan samalta kuin kuumana kesäpäivänä koto-Suomessa - joka päivä.
Myönnetään, että välillä lämpötila menee sietämättömän puolelle. Mutta kun osaa varautua, huomioida myös vauvan, osaa pukeutua (tai siis olla pukeutumatta), tietää mihin voi mennä viilentelemään, muistaa juoda vettä, ym ym, niin onhan se nyt hemmetin kiva, että ulkona on lämmin.
Fiilistelin tänään aamupäivällä suljetuin silmin auringonvaloa kasvoillani, ja ei voi kieltää, kyllä se marraskuun räntäsateen voittaa.
Jos lähdetään taas negaation kautta, niin Bangkok on ruuhkainen ja haiseva paikka (bloggasin näistä aiemmin). Onneksi tämä ei pidä paikkaansa puistojen suhteen. Puistot ovat täällä oikeasti keitaita betoniviidakossa. Palmut huojuvat, tai chin harrastajat kokoontuvat, on vihreää ja vehreää. Jos ajoittaa puistovierailunsa oikein, pääsee vielä kokemaan joka aamuisen ja iltaisen kansallislaulun soiton ja sen, kun koko puistollinen ihmisiä pysähtyy ja hiljenee.
Tunnelmia Lumpini-puistosta. Lumpini puisto on mielestäni myös Bangkokin parhaimpia nähtävyyksiä, erityisesti lasten kanssa.
1) Voittajaksi kruunataan paikallisväestön AVULIAISUUS, jota yleensä tarjoillaan hymyn kera.
Normaali tilanne. Seisahdun rattaiden kanssa portaiden yläpäässä. Eipä aikaakaan, kun tulee joku ja auttaa - en aina edes tajua, että tilanne on sellainen, että jonkun mielestä tarvitaan apua. Mieleen on jäänyt erityisesti se kerta, kun kuljimme ensimmäisiä kertoja Skytrainilla. Paikallinen mies tuli, auttoi ripeästi kerroksen verran portaita alas, juoksi portaat ylös ja lähti eri suuntaan. Päätti vain auttaa, vaikka matkan suuntakaan ei ollut sama.
Erityisen kova paikka paikallisille näyttää olevan, jos tällainen valkoinen rouva pienen vauvan kanssa kantaa jotain. Kerrossiivooja singahtaa ottamaan roskapussin kädestäni, vaikka se ei hänen työnkuvaansa kuulu (maidimme vie käydessään kahdesti viikossa roskat, mutta en aina malta odottaa täyden roskiksen kanssa). Ihmiset ryntäävät painamaan hissin nappulaa, pitävät hissin ovia auki, aukovat ovia. Kassaneiti saattaa kumartua auttamaan painavan (öhöm) parilitraisen vesipullon rattaiden tavaratelineeseen. Eilen kaupassa en muistanut ottaa koria, ja otin siis pari vauvanruokapurnukkaa ihan käteen. Meni pieni silmänräpäys, ja kaupan täti odottaa selkäni takana, että huomaan, että hän on tuonut minulle ostoskorin.
Oletteko nähneet sen youtube-videon, jossa norjalaispariskunta juuttuu mutaan, ja paikallinen heppu auttaa nämä ylös maaten itse naamallaan mudassa?. Linkki: https://youtu.be/IS0oKdT6Vdw . Jos minun olisi pakko juuttua mutaan, tekisin sen Thaimaassa.
Bangkokin parhaimmistoa ovat siis kuuma aurinko, huojuvat palmut ja ystävälliset, avuliaat ihmiset. Näitä löytyy Thaimaasta muualtakin (ja ehkä lomailua ajatellen muuten mukavammasta ympäristöstä), mutta onnekseni nämä ovat oleellinen osa myös pääkaupunkia.
3) Toinen perintöprinsessa. LÄMPÖTILA.
Lämpötila ei juuri laske alle 25. Jalkineiksi riittää sandaalit ja päälle kesämekko. Lämpö tekee hieman höpsöksi, saa olon tuntumaan samalta kuin kuumana kesäpäivänä koto-Suomessa - joka päivä.
Myönnetään, että välillä lämpötila menee sietämättömän puolelle. Mutta kun osaa varautua, huomioida myös vauvan, osaa pukeutua (tai siis olla pukeutumatta), tietää mihin voi mennä viilentelemään, muistaa juoda vettä, ym ym, niin onhan se nyt hemmetin kiva, että ulkona on lämmin.
Fiilistelin tänään aamupäivällä suljetuin silmin auringonvaloa kasvoillani, ja ei voi kieltää, kyllä se marraskuun räntäsateen voittaa.
Forecan sääennustus Bangkokiin 23.11.2015
2) Ensimmäinen perintöprinsessa. PUISTOT.
Jos lähdetään taas negaation kautta, niin Bangkok on ruuhkainen ja haiseva paikka (bloggasin näistä aiemmin). Onneksi tämä ei pidä paikkaansa puistojen suhteen. Puistot ovat täällä oikeasti keitaita betoniviidakossa. Palmut huojuvat, tai chin harrastajat kokoontuvat, on vihreää ja vehreää. Jos ajoittaa puistovierailunsa oikein, pääsee vielä kokemaan joka aamuisen ja iltaisen kansallislaulun soiton ja sen, kun koko puistollinen ihmisiä pysähtyy ja hiljenee.
Tunnelmia Lumpini-puistosta. Lumpini puisto on mielestäni myös Bangkokin parhaimpia nähtävyyksiä, erityisesti lasten kanssa.
1) Voittajaksi kruunataan paikallisväestön AVULIAISUUS, jota yleensä tarjoillaan hymyn kera.
Normaali tilanne. Seisahdun rattaiden kanssa portaiden yläpäässä. Eipä aikaakaan, kun tulee joku ja auttaa - en aina edes tajua, että tilanne on sellainen, että jonkun mielestä tarvitaan apua. Mieleen on jäänyt erityisesti se kerta, kun kuljimme ensimmäisiä kertoja Skytrainilla. Paikallinen mies tuli, auttoi ripeästi kerroksen verran portaita alas, juoksi portaat ylös ja lähti eri suuntaan. Päätti vain auttaa, vaikka matkan suuntakaan ei ollut sama.
Erityisen kova paikka paikallisille näyttää olevan, jos tällainen valkoinen rouva pienen vauvan kanssa kantaa jotain. Kerrossiivooja singahtaa ottamaan roskapussin kädestäni, vaikka se ei hänen työnkuvaansa kuulu (maidimme vie käydessään kahdesti viikossa roskat, mutta en aina malta odottaa täyden roskiksen kanssa). Ihmiset ryntäävät painamaan hissin nappulaa, pitävät hissin ovia auki, aukovat ovia. Kassaneiti saattaa kumartua auttamaan painavan (öhöm) parilitraisen vesipullon rattaiden tavaratelineeseen. Eilen kaupassa en muistanut ottaa koria, ja otin siis pari vauvanruokapurnukkaa ihan käteen. Meni pieni silmänräpäys, ja kaupan täti odottaa selkäni takana, että huomaan, että hän on tuonut minulle ostoskorin.
Oletteko nähneet sen youtube-videon, jossa norjalaispariskunta juuttuu mutaan, ja paikallinen heppu auttaa nämä ylös maaten itse naamallaan mudassa?. Linkki: https://youtu.be/IS0oKdT6Vdw . Jos minun olisi pakko juuttua mutaan, tekisin sen Thaimaassa.
torstai 19. marraskuuta 2015
Bubbles
Puhaltelin saippuakuplia parvekkeella ihan vain tätä juttua varten. Kuulemma oikein hyvä saippuakuplaseos tulee, kun yhdistää tiskiainetta, vettä ja tomusokeria. Tomusokeria minulla ei ollut, joten kuplatkin hajosivat melkein samantien - aika haasteellisia kuvattavia nuo!
Eräs tapaamani suomalainen totesi, että täällä on melkko helppo elää "länkkärielämää". Tietyistä kaupoista (kuten Villa Market) saa suhteellisen helposti kaikenlaisia länsimaisen elämän edellytyksiä - kuten vauvanruokapurkkeja, joita joku kerta jouduin metsästämään ihan huolella.
Olen kuplassa ainakin suhteessa thaimaalaisiin. Bangkokin thaimaalaisia olen tavannut nyt tämän 1,5 kk aikana vain kaupankäynnin tai palvelujen oston yhteydessä. Kiinteistöagenttimme olivat thaimaalaisia, maidimme (joka siis palkattiin, jos joku jäi miettimään miten siinä kävi) on thaimaalainen, kaupan kassasedät ja -tädit ovat thaimaalaisia. Koska en käy täällä töissä, enkä myöskään baareissa (koska vauva), minulle ei tule mieleen yhtään thaimaalaista tuttavuutta, joka ei olisi jotenkin kytköksissä jonkinlaiseen liiketoimintaan. Kupla suhteessa Bangkokin köyhimpiin thaimaalaisiin on varmasti vielä sitkeämpi. Naapurimmekin ovat järjestään japanilaisia. Japanilaisia, jotka ajavat ferrareilla.
Yhtenä päivänä kotiini rynnänneet talomme vartijat tosin eivät tainneet todellakaan ajatella liiketoimintaa - tein ruokaa, ja ok, tuotos paloi vähän pohjaan. Nähtävästi se oli aiheuttanut jonkun äänettömän palohälytyksen jonnekin. Ovikello alkoi soida melko hätäseen, ja kun avasin oven, sisään rynnisti kaksi vartijaa huutaen "Fai mai" eli tulipalo. Nähtyään käryävän paistinpannuni, tuli hetken syvä hiljaisuus. Toinen vartijoista totesi hieman nuivasti, että "mädääääm, use the fääään", ja samantien hekin olivat jo tiessään...
Puluja aamutuimaan lähellä Benjasiri-puistoa
Muuten "olen ihan länsimaissa"-kupla hajoaa ennen kuin alkaa muodostuakaan.
Kun astuu ovesta ulos, näkee liikenteen, ihmiset, kasvillisuuden. Helottava aurinko tervehtii joka päivä nyt sadekauden päätyttyä (yleensä se ei ärsytä, mutta joskus kyllä. Opin myös, että aurinko on syy, miksi kaikki expatit eivät tuo pieniä lapsiaan Thaimaahan, vaan jättävät ne kotimaahan!). Joka kulman takana tulee vastaan jotain, jota koti-Suomessa ei tule. Ravintolaankin kun menee, ei yleensä saa käsiinsä tuttua ja turvallista haarukka ja veitsi -yhdistelmää. Sen sijaan käteen isketään haarukka ja lusikka, ja näistä nimenomaan lusikka laitetaan suuhun.
Green curry with fried rice + dragon fruit smoothie, haarukka-lusikka -yhdistelmällä
Bangkokin TOP 3 parhaimmisto -juttu on muuten edelleen työn alla. Tarvitsisin siihen vain lisää hyviä kuvia, siihen juttuun ei kunnianhimoissani riitä vain kynsisaksien pyöryläpään pito saippuavedessä ja kuplien puhaltelu...
Jos saa udella vielä ennen TOP-juttuni julkaisua, niin mikä juuri sinusta on ollut Bangkokissa / Thaimaassa parasta?
lauantai 14. marraskuuta 2015
Christmas star
Bangkokissa riittää kaikenlaista yrittäjää. Tältä pölyhuiskakauppiaalta saa kaupanpäälle kunnon kerroksen kaupungin pölyä?
Moottoripyörätakseilla ainakin riittää asiakkaita.
Mietin tässä joku päivä, miten ostajien käyttäytyminen oikeasti vaikuttaa siihen, miten maailma niin sanotusti makaa. Mietiskelyni sai alkunsa suosikkimediani, Bangkok Postin artikkelista "Time to face harsh reality on trade. Firm action must be taken to correct illegal practices that are drawing threats of sanctions", josta oheinen lainaus:
Omia pian-on-joulu-fiiliksiäni nostattivat tänään kadun varressa myydyt joulutähdet. Ostin yhden parvekkeelle. Tinkasin hinnan 100 bahtiin (2,5 eur), mutta oikea tinkijä olisi varmaan saanut hinnan vielä siitä huomattavasti alemmas. Olin kuitenkin itse ostokseen tyytyväinen, en ole noin isoa joulutähteä edes nähnyt ikinä aiemmin, joten menköön mahdollinen ylimääräinen kate paikallisyrityksen tukemiseen...
Täällä odotellaan jo pikku hiljaa joululomaa koto-Suomessa. Lähtöön on enää vähän reilu kuukausi! Sitä ennen tullaan vielä saamaan suomalaisia vieraita, ja tarkoitus on lähteä kauemmaksi rantsuun heidän kanssaan. Ehkä siis blogiinkin saadaan vielä pari palmuranta-kuvaa ennen (toivottavasti) lumisia vuoden päätöskuvia.
Mietin tässä joku päivä, miten ostajien käyttäytyminen oikeasti vaikuttaa siihen, miten maailma niin sanotusti makaa. Mietiskelyni sai alkunsa suosikkimediani, Bangkok Postin artikkelista "Time to face harsh reality on trade. Firm action must be taken to correct illegal practices that are drawing threats of sanctions", josta oheinen lainaus:
He points out that non-tariff measures, particularly about social and environmental issues, are expected to proliferate because consumers' behaviour has changed, leading manufacturers to change their production. (Lähde: http://www.bangkokpost.com/business/news/758812, lainattu 14.11.2015).Eli kun asiakkaat nostavat metelin jossain kaukana, että eivät halua tuotteita, joihin liittyy kookosplantaasien apinoita, viesti lopulta päätyy kookosplantaaseille asti. Minusta tässä jutussa oli jotenkin päätähuimaava toivonkipinä.
Täällä odotellaan jo pikku hiljaa joululomaa koto-Suomessa. Lähtöön on enää vähän reilu kuukausi! Sitä ennen tullaan vielä saamaan suomalaisia vieraita, ja tarkoitus on lähteä kauemmaksi rantsuun heidän kanssaan. Ehkä siis blogiinkin saadaan vielä pari palmuranta-kuvaa ennen (toivottavasti) lumisia vuoden päätöskuvia.
tiistai 10. marraskuuta 2015
You want me?
Sain äsken puhelun: "Hi, my name is X. You want me?". Olen saanut aiemmin pari outoa thain kielistä tekstiviestiä, joita en tietenkään ymmärrä, paitsi lähettäjien nimet, jotka ovat olleet englanniksi. En tiedä siis mitä viestit koskevat, mutta kun lähettäjänä on ollut "girl" tai "pretty thai" niin en ole viitsinyt lähteä selvittämäänkään.
Ensimmäinen ajatus puheluun liittyen oli tietysti, että nyt sitten joku soittaa vastaavissa asioissa. Melkein seuraavassa hengenvedossa tajusin kuitenkin tiedustella, että tarkoittaako soittaja "maidia", eli sanoiko hän sittenkin "you want maid"? Ei selvinnyt, mitä hän sanoi, mutta loppujen lopuksi maidista oli kyse. Saimme sovittua jotain huomiseksi (joka on thaiksi Phrung-nii, tästä olimme yksimielisiä), toivon että henkilö tulee silloin työhaastatteluun.
Thai-englantia on oikeasti välillä vaikeaa ymmärtää (listasin tämän bottom top 3 listallekin), ja kun itsekään ei ole englannin natiivi, niin saa vain toivoa, että lopputulos on se mitä on haluttu. Soitin tänään myös typyllemme ns. neuvola-ajan sairaalaan. Meillä oli jonkinverran vaikeuksia ymmärtää toisiamme sairaalan ajanvaraushenkilön kanssa. Ehkä sain ajan, ja ehkä se tuli tytöllemme. Menen ainakin ensi viikolla oletettuun sovittuun aikaan tsekkaamaan, mitä tuli varattua.
Viikonloppuna tapasimme joukon mukavia Bangkokin suomalaisia, terkkuja sinne jos joku tänne blogiin joskus eksyy :) Sain samassa yhteydessä suosituksen eräästä thai-kielikurssien järjestäjästä, pian täytyy oikeasti aktivoitua sen suhteen.
Onhan sentään jo vuosi 2558. Länsimaista vuosilukua 2015 kyllä käytetään ja ymmärretään, mutta virallisesti täällä ollaan 543 vuotta länsimaita edellä. Alla kuvattu suklaaleipä vanhentuu siis jo 3 päivän päästä, ei 43 vuoden kuluttua.
Ensimmäinen ajatus puheluun liittyen oli tietysti, että nyt sitten joku soittaa vastaavissa asioissa. Melkein seuraavassa hengenvedossa tajusin kuitenkin tiedustella, että tarkoittaako soittaja "maidia", eli sanoiko hän sittenkin "you want maid"? Ei selvinnyt, mitä hän sanoi, mutta loppujen lopuksi maidista oli kyse. Saimme sovittua jotain huomiseksi (joka on thaiksi Phrung-nii, tästä olimme yksimielisiä), toivon että henkilö tulee silloin työhaastatteluun.
Juttuun liittymätön ananas-basilikajuoma
Thai-englantia on oikeasti välillä vaikeaa ymmärtää (listasin tämän bottom top 3 listallekin), ja kun itsekään ei ole englannin natiivi, niin saa vain toivoa, että lopputulos on se mitä on haluttu. Soitin tänään myös typyllemme ns. neuvola-ajan sairaalaan. Meillä oli jonkinverran vaikeuksia ymmärtää toisiamme sairaalan ajanvaraushenkilön kanssa. Ehkä sain ajan, ja ehkä se tuli tytöllemme. Menen ainakin ensi viikolla oletettuun sovittuun aikaan tsekkaamaan, mitä tuli varattua.
Viikonloppuna tapasimme joukon mukavia Bangkokin suomalaisia, terkkuja sinne jos joku tänne blogiin joskus eksyy :) Sain samassa yhteydessä suosituksen eräästä thai-kielikurssien järjestäjästä, pian täytyy oikeasti aktivoitua sen suhteen.
Onhan sentään jo vuosi 2558. Länsimaista vuosilukua 2015 kyllä käytetään ja ymmärretään, mutta virallisesti täällä ollaan 543 vuotta länsimaita edellä. Alla kuvattu suklaaleipä vanhentuu siis jo 3 päivän päästä, ei 43 vuoden kuluttua.
lauantai 7. marraskuuta 2015
Splash!
Harrastukset beibin kanssa ovat uhkaavasti olleet jäädä Suomeen. Ehdimme siellä lähinnä äiti-vauva-joogata ja äiti-vauva-jumpata. Olikin kiva saada neidille taas jotain uutta ihmeteltävää, ja vielä isän kanssa. Tyttäremme aloitti tänään vauvauinnin!
Bangkok Dolphinseilla on useampikin toimipiste, yksi niistä aika lähellä meitä. Vauvauintiin pääsimmekin kävellen rattaiden kanssa (joskus sekin on mahdollista), mukaan piti ottaa pyyhe ja pesuaine. Uintivaippoja sai ostaa paikan päältä, ja ostimme paketin Huggiesin Little Swimmereitä. Vauvoilla ei tarvinnut välttämättä olla uintivaipan lisäksi muuta päällä, mutta muilla näytti kuitenkin olevan uimapukuja ja -asuja. Täytyy katsoa, jos meidänkin neidille ostettaisiin sitten ensi kerraksi uimapuku. Onhan se vähän noloa uida vaippasillaan...
Ohjaaja oli aivan loistava ja tytsy ja isä tykkäsivät. Äiti seuraili siis tänään vain altaan laidalta. Altaassa oli kymmenisen lasta vanhemman kanssa, kukaan muu ei tosin niin hohtavanvalkoisena kuin me.
Ilmoittauduimme loppukaudeksi mukaan, eiköhän tästä kehkeydy pysyvä harrastus!
Bangkok Dolphinseilla on useampikin toimipiste, yksi niistä aika lähellä meitä. Vauvauintiin pääsimmekin kävellen rattaiden kanssa (joskus sekin on mahdollista), mukaan piti ottaa pyyhe ja pesuaine. Uintivaippoja sai ostaa paikan päältä, ja ostimme paketin Huggiesin Little Swimmereitä. Vauvoilla ei tarvinnut välttämättä olla uintivaipan lisäksi muuta päällä, mutta muilla näytti kuitenkin olevan uimapukuja ja -asuja. Täytyy katsoa, jos meidänkin neidille ostettaisiin sitten ensi kerraksi uimapuku. Onhan se vähän noloa uida vaippasillaan...
Ohjaaja oli aivan loistava ja tytsy ja isä tykkäsivät. Äiti seuraili siis tänään vain altaan laidalta. Altaassa oli kymmenisen lasta vanhemman kanssa, kukaan muu ei tosin niin hohtavanvalkoisena kuin me.
Ilmoittauduimme loppukaudeksi mukaan, eiköhän tästä kehkeydy pysyvä harrastus!
torstai 5. marraskuuta 2015
Bangkok - bottom TOP 3
Oman kodin aiheuttamasta euforiasta on laskeuduttu normitilaan, joten jatkan jo aiemmin aloittamaani listausta Bangkokin parhaimmista ja huonoimmista puolista. Jonain tulevaisuuden päivänä onkin sitten ihan kiva verrata, muuttuuko mielipiteet ja mihin suuntaan.
Tässä siis Bangkok, huonoudet top 3:
3) Paikallisten englanninkielen taito. Välillä se on huono, välillä sitä ei ole, välillä se on parempi kuin minulla. Ok, ei kaikkien maailmassa tarvitsekaan osata englantia, mutta asiakaspalvelutehtävissä thai-kieltä osaamattomien kanssa (olen kyllä menossa kielikurssille) se voisi olla hyvä ässä hihassa. Bangkok Post on tästä tänään 5.11.2015 samaa mieltä kanssani, thaimaalaisten englanninkielentaito on Aasian 3. huonoin (lähde: http://www.bangkokpost.com/news/general/755560/thai-english-proficiency-drops-now-3rd-worst-in-asia-ef).
Tähän liittyen, jatkossa ajattelin kauppakeskuksessa painaa ihan itse hissin nappia, enkä pyytää hissipoikaa viemään tiettyyn kerrokseen. Halusin viimeksi mennä "M"-kerrokseen ja päädyin kutoseen. Elämä on.
2) Haju. Bangkokissa tuoksuu myös hyvälle, kuumalle käristetylle ruualle, kukille ja kalliille parfyymeille. Mutta täällä tuoksahtaa välillä vastaan myös myös sellainen tajuttoman oksettavan yököttävä sisäelimiä kääntävä hengityksen salpaava lemahdus suoraan helvetistä. Suomessakin tuttu "viemärin haju" on ihan hajuvettä siihen verrattuna. Onneksi "se haju" tulee vastaan vain silloin tällöin, ja silloin siihen auttaa nopea paikan vaihto.
Ja huono-kategorian voittaja:
1) Liikenne, edelleen (kts. aiempi postaus aiheesta). Emme oikeastaan muuttaneet niin kovin kauaksi aiemmasta väliaikaisesta asumuksestamme, mutta tuntuu, että se on ihan saavuttamattomissa. Liikkuminen vie aikaa, ruuhkat ovat jokapäiväiset. Paahtavassa helteessä ei alle puolivuotiaan kanssa tee mieli viettää yhtään ylimääräistä puolituntista. Rattaiden kanssa kulkeminen on pahimmillaan mahdotonta, joten neiti joutuu hikoilemaan kuuman mamman iholla kantorepussa. Meidän lähijalkakäytäväpätkällemme on muuten rajattu myös pyöräkaista. Pyöräilijöitä täällä ei juurikaan näy... Bangkokin liikennevirasto, saiskos tänne kunnolliset jalkakäytävät ja hissin jokaiselle sky trainin asemalle, kiitos. Samalla voisitte tehdä jotain noille ruuhkille.
Normi-ilta Sukhumvitilla
Tässä siis Bangkok, huonoudet top 3:
3) Paikallisten englanninkielen taito. Välillä se on huono, välillä sitä ei ole, välillä se on parempi kuin minulla. Ok, ei kaikkien maailmassa tarvitsekaan osata englantia, mutta asiakaspalvelutehtävissä thai-kieltä osaamattomien kanssa (olen kyllä menossa kielikurssille) se voisi olla hyvä ässä hihassa. Bangkok Post on tästä tänään 5.11.2015 samaa mieltä kanssani, thaimaalaisten englanninkielentaito on Aasian 3. huonoin (lähde: http://www.bangkokpost.com/news/general/755560/thai-english-proficiency-drops-now-3rd-worst-in-asia-ef).
Tähän liittyen, jatkossa ajattelin kauppakeskuksessa painaa ihan itse hissin nappia, enkä pyytää hissipoikaa viemään tiettyyn kerrokseen. Halusin viimeksi mennä "M"-kerrokseen ja päädyin kutoseen. Elämä on.
2) Haju. Bangkokissa tuoksuu myös hyvälle, kuumalle käristetylle ruualle, kukille ja kalliille parfyymeille. Mutta täällä tuoksahtaa välillä vastaan myös myös sellainen tajuttoman oksettavan yököttävä sisäelimiä kääntävä hengityksen salpaava lemahdus suoraan helvetistä. Suomessakin tuttu "viemärin haju" on ihan hajuvettä siihen verrattuna. Onneksi "se haju" tulee vastaan vain silloin tällöin, ja silloin siihen auttaa nopea paikan vaihto.
Ja huono-kategorian voittaja:
1) Liikenne, edelleen (kts. aiempi postaus aiheesta). Emme oikeastaan muuttaneet niin kovin kauaksi aiemmasta väliaikaisesta asumuksestamme, mutta tuntuu, että se on ihan saavuttamattomissa. Liikkuminen vie aikaa, ruuhkat ovat jokapäiväiset. Paahtavassa helteessä ei alle puolivuotiaan kanssa tee mieli viettää yhtään ylimääräistä puolituntista. Rattaiden kanssa kulkeminen on pahimmillaan mahdotonta, joten neiti joutuu hikoilemaan kuuman mamman iholla kantorepussa. Meidän lähijalkakäytäväpätkällemme on muuten rajattu myös pyöräkaista. Pyöräilijöitä täällä ei juurikaan näy... Bangkokin liikennevirasto, saiskos tänne kunnolliset jalkakäytävät ja hissin jokaiselle sky trainin asemalle, kiitos. Samalla voisitte tehdä jotain noille ruuhkille.
Sähkökatkoja on tämän reilun kuukauden aikana koettu vain yksi, ja silloin ravintolassa pöytäämme valaisivat näin kivat tuikkukipot.
keskiviikko 4. marraskuuta 2015
I live here
Tajusin tässä juuri asuvani Bangkokissa. Ja että minulla on vauva. Molemmat aika mullistavia asioita ihmisen elämässä - eivätkä mitään itsestäänselvyyksiä. On jotenkin hienoa, että tähän pisteeseen on tultu, kaikkien mittariin kertyneiden vuosien ja erilaisten vaiheiden jälkeen. Katselin tänä aamuna parvekkeelta heräävää Bangkokia, ja olin vaan niin onnellinen.
Joten varoitus! Nyt on kaikki ihanaa ja lässynlää!
Tällä hetkellä hyvä fiilis kulminoituu erityisesti tähän uuteen asuntoon. Tuntuu mukavalta tietää, että ainakin hetken on pysyvämpi, oikein toimivalta vaikuttava koti, ja että kaapeissa olevat kipot ja kupit ovat ikiomia. Tää näyttää meille. Ei ole niin loppuun asti mietitty, mutta toimii, hyvällä fiiliksellä.
Suomesta tulevaa tavaralähetystä vielä odotellaan. Sen lähetyksen suhteen oli muuten hieman säätöä, tavarat oli kategorisoitu jotenkin oudosti, joten niitä piti vielä nimetä uudestaan lähetyslistaan. Thaimaaseen tulevaan lentorahtilähetykseen voi napsahtaa erittäin kovat tullimaksut, jos tuote on tietyssä kategoriassa.
Suomen tavaralähetystä odotellessa pari vaaleanpunaisten silmälasien (kuvaannollisesti siis) läpi napsaistua kuvaa meidän kodista. Täällä me asutaan! Huonekalut, taulut ym ovat japanilais-thai-vuokranantajapariskunnan, ja sisustusta olemme hieman täydentäneet erityisesti Ikea-kierroksella, joka meni "tommonen tarvitaan joten otetaan toi sen kummemmin miettimättä"-tyyliin. Minusta on aina mukava katsella ns. tavallisten ihmisten asuntoja, joten vastavuoroisesti tässä kuvia meiltä. Taloyhtiön uima-altaasta ja kuntosalilta näytän kuvia sitten ehkä joku toinen postaus.
Olen ollut hieman suruissani siitä, että meidän talon spirit housessa on yleensä hengille tarjolla vain vesilasi, ei limsoja eikä etenkään pilliä. Äsken kun kävelin ohi, siellä olikin mehua tarjolla pillin kera. Tuli vielä entistäkin iloisempi mieli ^_^
Joten varoitus! Nyt on kaikki ihanaa ja lässynlää!
Tällä hetkellä hyvä fiilis kulminoituu erityisesti tähän uuteen asuntoon. Tuntuu mukavalta tietää, että ainakin hetken on pysyvämpi, oikein toimivalta vaikuttava koti, ja että kaapeissa olevat kipot ja kupit ovat ikiomia. Tää näyttää meille. Ei ole niin loppuun asti mietitty, mutta toimii, hyvällä fiiliksellä.
Suomesta tulevaa tavaralähetystä vielä odotellaan. Sen lähetyksen suhteen oli muuten hieman säätöä, tavarat oli kategorisoitu jotenkin oudosti, joten niitä piti vielä nimetä uudestaan lähetyslistaan. Thaimaaseen tulevaan lentorahtilähetykseen voi napsahtaa erittäin kovat tullimaksut, jos tuote on tietyssä kategoriassa.
Suomen tavaralähetystä odotellessa pari vaaleanpunaisten silmälasien (kuvaannollisesti siis) läpi napsaistua kuvaa meidän kodista. Täällä me asutaan! Huonekalut, taulut ym ovat japanilais-thai-vuokranantajapariskunnan, ja sisustusta olemme hieman täydentäneet erityisesti Ikea-kierroksella, joka meni "tommonen tarvitaan joten otetaan toi sen kummemmin miettimättä"-tyyliin. Minusta on aina mukava katsella ns. tavallisten ihmisten asuntoja, joten vastavuoroisesti tässä kuvia meiltä. Taloyhtiön uima-altaasta ja kuntosalilta näytän kuvia sitten ehkä joku toinen postaus.
Vierashuone / vaipanvaihtohuone
Ruokailutila ja keittiö
Olohuone
Kodinhoitotila - naapurilla tämä on ulkotilaa, mutta meidän asuntoon on lisätty tuollaiset liukuovet
Näkymä makuuhuoneen parvekkeelta
Olen ollut hieman suruissani siitä, että meidän talon spirit housessa on yleensä hengille tarjolla vain vesilasi, ei limsoja eikä etenkään pilliä. Äsken kun kävelin ohi, siellä olikin mehua tarjolla pillin kera. Tuli vielä entistäkin iloisempi mieli ^_^
sunnuntai 1. marraskuuta 2015
Home sweet Ikea
Muutimme uuteen kotiimme Sukhumvit-tien varrelle viime torstaina. On jotenkin ihana päästä pois hotellista. Eipä siinä viiden tähden hotellissa jokapäiväisine siivouksineen ole sinällään mitään vikaa, mutta ei se tunnu siltä miltä pitäisi - kodilta.
Tähän kotiin on kyllä tarkoitus saada myös siivousapua, "maid"in muodossa (jää nähtäväksi, millaisen tarinan sopivan siivoojan löytämisestä saa...)
Kotimme on "full furnished" eli huonekalut löytyy. Mitään kippoja, kuppeja, keittiötavaraa tai pyyhkeitä ei kuitenkaan ole valmiina. Thaimaassa olisi mahdollista saada kaikenlaista paikallista tavaraa halvalla. Vauvaperheenä ei vaan ollut aikaa eikä mielenkiintoa lähteä seikkailemaan Chatuchakin markkinoille eikä muuallekaan, joten suuntasimme eilen tuttuun ja turvalliseen Ikeaan.
Bangkokin Ikeassa (josta kuvat alhaalla) tuntui kuin olisi ollut kotona Espoossa. Kotiinkuljetuksen (590 bahtia, n. 15 eur) saimme varattua huomiseksi, joka on tänään. Kuljetusta odottaessa on sama tunne kuin pienenä joulupukkia odotellessa!
Ja onhan se pian joulu oikeastikin :)
Tähän kotiin on kyllä tarkoitus saada myös siivousapua, "maid"in muodossa (jää nähtäväksi, millaisen tarinan sopivan siivoojan löytämisestä saa...)
Kotimme on "full furnished" eli huonekalut löytyy. Mitään kippoja, kuppeja, keittiötavaraa tai pyyhkeitä ei kuitenkaan ole valmiina. Thaimaassa olisi mahdollista saada kaikenlaista paikallista tavaraa halvalla. Vauvaperheenä ei vaan ollut aikaa eikä mielenkiintoa lähteä seikkailemaan Chatuchakin markkinoille eikä muuallekaan, joten suuntasimme eilen tuttuun ja turvalliseen Ikeaan.
Bangkokin Ikeassa (josta kuvat alhaalla) tuntui kuin olisi ollut kotona Espoossa. Kotiinkuljetuksen (590 bahtia, n. 15 eur) saimme varattua huomiseksi, joka on tänään. Kuljetusta odottaessa on sama tunne kuin pienenä joulupukkia odotellessa!
Ja onhan se pian joulu oikeastikin :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)