I live here

Tajusin tässä juuri asuvani Bangkokissa. Ja että minulla on vauva. Molemmat aika mullistavia asioita ihmisen elämässä - eivätkä mitään itsestäänselvyyksiä. On jotenkin hienoa, että tähän pisteeseen on tultu, kaikkien mittariin kertyneiden vuosien ja erilaisten vaiheiden jälkeen. Katselin tänä aamuna parvekkeelta heräävää Bangkokia, ja olin vaan niin onnellinen.

Joten varoitus! Nyt on kaikki ihanaa ja lässynlää!

Tällä hetkellä hyvä fiilis kulminoituu erityisesti tähän uuteen asuntoon. Tuntuu mukavalta tietää, että ainakin hetken on pysyvämpi, oikein toimivalta vaikuttava koti, ja että kaapeissa olevat kipot ja kupit ovat ikiomia. Tää näyttää meille. Ei ole niin loppuun asti mietitty, mutta toimii, hyvällä fiiliksellä.

Suomesta tulevaa tavaralähetystä vielä odotellaan. Sen lähetyksen suhteen oli muuten hieman säätöä, tavarat oli kategorisoitu jotenkin oudosti, joten niitä piti vielä nimetä uudestaan lähetyslistaan. Thaimaaseen tulevaan lentorahtilähetykseen voi napsahtaa erittäin kovat tullimaksut, jos tuote on tietyssä kategoriassa.

Suomen tavaralähetystä odotellessa pari vaaleanpunaisten silmälasien (kuvaannollisesti siis) läpi napsaistua kuvaa meidän kodista. Täällä me asutaan! Huonekalut, taulut ym ovat japanilais-thai-vuokranantajapariskunnan, ja sisustusta olemme hieman täydentäneet erityisesti Ikea-kierroksella, joka meni "tommonen tarvitaan joten otetaan toi sen kummemmin miettimättä"-tyyliin. Minusta on aina mukava katsella ns. tavallisten ihmisten asuntoja, joten vastavuoroisesti tässä kuvia meiltä. Taloyhtiön uima-altaasta ja kuntosalilta näytän kuvia sitten ehkä joku toinen postaus.

Vierashuone / vaipanvaihtohuone

Ruokailutila ja keittiö

Olohuone

Kodinhoitotila - naapurilla tämä on ulkotilaa, mutta meidän asuntoon on lisätty tuollaiset liukuovet

Näkymä makuuhuoneen parvekkeelta

Olen ollut hieman suruissani siitä, että meidän talon spirit housessa on yleensä hengille tarjolla vain vesilasi, ei limsoja eikä etenkään pilliä. Äsken kun kävelin ohi, siellä olikin mehua tarjolla pillin kera. Tuli vielä entistäkin iloisempi mieli ^_^

Home sweet Ikea

Muutimme uuteen kotiimme Sukhumvit-tien varrelle viime torstaina. On jotenkin ihana päästä pois hotellista. Eipä siinä viiden tähden hotellissa jokapäiväisine siivouksineen ole sinällään mitään vikaa, mutta ei se tunnu siltä miltä pitäisi - kodilta.

Tähän kotiin on kyllä tarkoitus saada myös siivousapua, "maid"in muodossa (jää nähtäväksi, millaisen tarinan sopivan siivoojan löytämisestä saa...)

Kotimme on "full furnished" eli huonekalut löytyy. Mitään kippoja, kuppeja, keittiötavaraa tai pyyhkeitä ei kuitenkaan ole valmiina. Thaimaassa olisi mahdollista saada kaikenlaista paikallista tavaraa halvalla. Vauvaperheenä ei vaan ollut aikaa eikä mielenkiintoa lähteä seikkailemaan Chatuchakin markkinoille eikä muuallekaan, joten suuntasimme eilen tuttuun ja turvalliseen Ikeaan.

Bangkokin Ikeassa (josta kuvat alhaalla) tuntui kuin olisi ollut kotona Espoossa. Kotiinkuljetuksen (590 bahtia, n. 15 eur) saimme varattua huomiseksi, joka on tänään. Kuljetusta odottaessa on sama tunne kuin pienenä joulupukkia odotellessa!

Ja onhan se pian joulu oikeastikin :)

    

Packing bags

Taas se alkoi. Muuttohulina siis. 10 matkalaukkua odottaa pakkaamistaan torstaihin mennessä, ja epäilys on, että tavaraa on tullut hankittua sen verran lisää, että jotain extrakasseja/-pusseja pitäis vielä hankkia lisäksi.

Mutta MAI PEN RAI - opin uuden sanonnan thaimaaksi.

"Mai pen rai" sanoi thaimaalainen tuttavamme kun keskustelimme asuntojen vakuutuksista. Niitä ei (yleensä) siis ole. Jos talo palaa, niin se on "mai pen rai", eli vapaasti käännettynä "eipä sille voi mitään - eipä sen niin väliä - paska mäihä".

Elämänasenne, josta kannattaisi ottaa mallia? Mutta ihan thaimaalaiseen ekstriimiin asian suhteen en kyllä ikinä taivu. Takseihin tarvitaan turvavyöt ja Suomen kodissamme on tosiaankin vakuutukset kunnossa...

Saimme siis toivomamme vuokra-asunnon, ja muutamme pian, vähän haikeeta, erittäin odotettua!

Bye bye hotellielämä!

So much

Paljon on nyt jo ehditty kokea ja näkeä. Öisin ei oikein saa untakaan, kun mieli koittaa käsitellä kaikkea enemmän tai vähemmän outoa.

Thai maahanmuuttovirastossa on käyty, ja lupa asua ja tulla ja mennä oman mielen mukaan on nyt 2 vuodeksi. Meillä oli asianajotoimistomme puolesta omat jonottajat(!), joten meidän paikallaoloaika supistui pariin tuntiin ja yhteen otettuun valokuvaan.

Nähtävyyksiäkin on nähty. Erityisesti Bangkokin ykkösnähtävyys, Grand Palace ja Wat Phra Kaew, olivat melkoisen prameita. Myös kuninkaallisia laivoja käytiin ihmettelemästä, sekä aikamoisen suurta ostoskeskusta.

Ja syöty on. Erityisesti thaimaalaista ja sushia ja nuudelia purkissa. Ehdoton ykkösherkku on tällä hetkellä vesimelonipohjaiset juomat, joista minulla ei tietenkään ole kuvaa.

Yksi jännittävä juttu on, että Suomesta tuodut vaipat loppuivat, ja nyt on testauksessa pari ihan outoa merkkiä. Fingers crossed, että ovat tarpeeksi hyviä.

Ensi lauantaina jatketaan sen oman kodin etsintää. Jospa nyt löytyisi täältä soma pieni tupa.

Baby on a plane

4 kuukauden ikäinen vauva 10 h lentokoneessa. Miltä kuulostaa?

No, ei se meilläkään ollut ihan täysin äänetön ja hajuton homma. Ipana testasi äänijänteitään "unilaululla" ennen nukahtamista. Takapenkeiltä kuuluikin lannistunut miehen ääni. "10 hours..." Pientä kitinälaulua lukuunottamatta ei kuitenkaan ollut mitään ongelmaa, ja ongelmakin oli enempi kanssamatkustajille. Äitiä tosin kolotti ja väsytti ja vielä lennon jälkeenkin nuhjustutti, mutta mikäs siinä. Lopultakin 10 tuntia toiselle puolelle maailmaa on kuitenkin aika vähän.

Bisneksessä oli hauska heilutella kengännauhoja. Ja vielä hauskempaa oli, kun saatiin vauvakoppa ja Ipana pääsi äitin sylistä kunnolla nukkumaan. Ensimmäinen nukahdus äitin syliin tuli jo boarding-jonossa, mutta unen laatu ei ollut selvästikään ihan mitä piti.

Baby bassinet oli ihan ehdoton. Ipana veti (olisi vetänyt) tässä täydet yöunet, jos ei oltaisi oltu jo Suomen aikaa kolmelta aamuyöllä perillä.

Me ollaan nyt sit Bangkokissa! Siitä seuraa lisää myöhemmin.

On your mark! - Get set! - ...

Kaikenlaisia valmisteluja on vähän niin kuin tekeillä, mutta ei kuitenkaan mikään muuttopöhinä päällä. Olo on vähän outo, koska muuttoon on kuitenkin vain 12 päivää. Pöhinättömyys selittynee sillä, että muuttofirma tekee myös pakkauksen, joten yksi suuri muuttoon liittyvä osatekijä (se viikkokausien ähräily pahvi/muuttolaatikoiden kanssa, ml. posliinitavaroiden pakkaamiseen tarvittavien talouspaperiarkkien repiminen) on minimoitu. Toki välittömät matkatavarat pakataan ihan itse, kunhan tässä ehditään.

Saimme ohjeita, mitä Thaimaaseen saa/kannattaa viedä ja mitä ei. Pääpointti on nähtävästi se, että sinne saa viedä muuttokuormassa vain käytettyä tavaraa - ei uusia huonekaluja eikä uusia henkilökohtaisia tarvikkeita. Suurin osa meidän tavaroista jää varastoon Suomeen, mutta kyllä mekin uuteen asuinmaahan jotain kuormataan. Toivottavasti ovat tarpeeksi käytetyn näköistä tavaraa sitten...

Pyysin Thaimaasta tuliaiseksi jonkun naistenlehden, että pääsen vähän Bangkokin tunnelmaan. Joten näihin thaimaalaisen Lips-lehden kuviin, näihin tunnelmiin:

Sa-wat dii kha!

Tämä teksti on siirretty onetimeinbangkok.vuodatus.net -sivulta. Käytännössä palvelu ei toiminut, joten tässä sama shitti uudessa paikassa :)

...eli Hei! (Naisen sanomana)

Päämäärä, visio, tarkoitus ja oikeutus blogin olemassaololle

Kun aloin odottamaan tytärtämme, ihmiset totesivat, että reissumme oli sitten tässä. He olivat jo tottuneet, että olimme liikkeellä vähän siellä ja täällä, Suomessa ja maailmalla - no, "se loppuu". Niin, neiti on 3+ kk vanha, ja on totta, että emme enää reissua niin paljon. Tähän mennessä on tehty perheenä vain yksi ulkomaanmatka ja sekin Itä-Eurooppaan eli suht lähelle. Matkustamisen sijaan ajattelimmekin muuttaa. Ajattelimme muuttaa Bangkokiin.

Tämä blogi tulee kertomaan siis pienen perheen - vauvan, äidin ja isän - muutosta Bangkokiin ja sekalaisesti siitä, mitä siellä tulee vastaan, hyvää ja pahaa. Emme ole siis Bangkokissa vielä, muuttoon on noin kuukausi. Meillä on oikeasti pitkä muistilista muuttoa varten, ja monta kohtaa vielä raksimatta... Toivottavasti tämä toimii vertaisblogina samassa tilanteessa oleville ja ainakin viihdyttää ja kiehtoo Suomeen jääviä tuttaviamme (joista muuten tosi moni on luvannut tulla käymään :) )

Thaimaa, tuttu paikka monelle, mutta ei meille

Kaikkihan Thaimaassa ovat käyneet. Öhöm, paitsi että me emme. Thaimaa on mielessäni kuulunut aina siihen "rantaloma"-kastiin, joka ei kuulu matkakohdesuosikkeihin. Viikko Rodoksella riitti minulle rantalomista, ei ole mun pala kakkua. En ole käynyt edes Kanariansaarilla.

Lähdemme siis jonnekin, missä emme ole ennen käyneet. Tämänhetkisen käsitykseni mukaan Thaimaa saattaa kuitenkin, kaikesta huolimatta, olla varsin kiehtova uusi tuttavuus. "Tuhansien hymyjen maa", jolla on pitkä oma kulttuuri, pääkaupunkinaan n. 8 miljoonan ihmisen asuttama Bangkok.

Matkaopasta minun ei kannata alkaa tällä kokemuksella kirjoittamaan..., joten tässä muutama mielenkiintoinen ja paljon asiantuntevampi matkaopas:

• http://www.finnair.com/fi/fi/travelguide/asia/thailand/bangkok
• http://www.minnethaimaassa.com/bangkok-2/
• http://www.thaimaaopas.fi/bangkok-vastakohtien-kaupunki/

Päätän tämän ensimmäisen postauksen fiilistelyyn, hieno video Minnethaimaassa.com -sivuilta:

• https://player.vimeo.com/video/64147742

Sa-wat dii kha! (Eli "Hei" poistuttaessa, naisen sanomana :) )

PS. Follow my blog with Bloglovin