torstai 5. marraskuuta 2015

Bangkok - bottom TOP 3

Oman kodin aiheuttamasta euforiasta on laskeuduttu normitilaan, joten jatkan jo aiemmin aloittamaani listausta Bangkokin parhaimmista ja huonoimmista puolista. Jonain tulevaisuuden päivänä onkin sitten ihan kiva verrata, muuttuuko mielipiteet ja mihin suuntaan.

Normi-ilta Sukhumvitilla

Tässä siis Bangkok, huonoudet top 3:

3) Paikallisten englanninkielen taito. Välillä se on huono, välillä sitä ei ole, välillä se on parempi kuin minulla. Ok, ei kaikkien maailmassa tarvitsekaan osata englantia, mutta asiakaspalvelutehtävissä thai-kieltä osaamattomien kanssa (olen kyllä menossa kielikurssille) se voisi olla hyvä ässä hihassa. Bangkok Post on tästä tänään 5.11.2015 samaa mieltä kanssani, thaimaalaisten englanninkielentaito on Aasian 3. huonoin (lähde: http://www.bangkokpost.com/news/general/755560/thai-english-proficiency-drops-now-3rd-worst-in-asia-ef).

Tähän liittyen, jatkossa ajattelin kauppakeskuksessa painaa ihan itse hissin nappia, enkä pyytää hissipoikaa viemään tiettyyn kerrokseen. Halusin viimeksi mennä "M"-kerrokseen ja päädyin kutoseen. Elämä on.

2) Haju. Bangkokissa tuoksuu myös hyvälle, kuumalle käristetylle ruualle, kukille ja kalliille parfyymeille. Mutta täällä tuoksahtaa välillä vastaan myös myös sellainen tajuttoman oksettavan yököttävä sisäelimiä kääntävä hengityksen salpaava lemahdus suoraan helvetistä. Suomessakin tuttu "viemärin haju" on ihan hajuvettä siihen verrattuna. Onneksi "se haju" tulee vastaan vain silloin tällöin, ja silloin siihen auttaa nopea paikan vaihto.

Ja huono-kategorian voittaja:

1) Liikenne, edelleen (kts. aiempi postaus aiheesta). Emme oikeastaan muuttaneet niin kovin kauaksi aiemmasta väliaikaisesta asumuksestamme, mutta tuntuu, että se on ihan saavuttamattomissa. Liikkuminen vie aikaa, ruuhkat ovat jokapäiväiset. Paahtavassa helteessä ei alle puolivuotiaan kanssa tee mieli viettää yhtään ylimääräistä puolituntista. Rattaiden kanssa kulkeminen on pahimmillaan mahdotonta, joten neiti joutuu hikoilemaan kuuman mamman iholla kantorepussa. Meidän lähijalkakäytäväpätkällemme on muuten rajattu myös pyöräkaista. Pyöräilijöitä täällä ei juurikaan näy... Bangkokin liikennevirasto, saiskos tänne kunnolliset jalkakäytävät ja hissin jokaiselle sky trainin asemalle, kiitos. Samalla voisitte tehdä jotain noille ruuhkille.



Sähkökatkoja on tämän reilun kuukauden aikana koettu vain yksi, ja silloin ravintolassa pöytäämme valaisivat näin kivat tuikkukipot.


2 kommenttia:

  1. Tiedätkös, noihin asioihin tottuu, jotenkin niitä alkaa suodattamaan ja sopeutumaan.
    Tönkkö-englanti on monesti ehdottomasti paras kommunikointikeino ellei osaa paikallista murretta, ja todellakin murretta tarkoitan. Lahden vastakkaisilla rannoilla ei todellakaan toiminut samat sanat paikalliskielellä - toisella puolella tunnistettiin esim. kuplattoman juomaveden tilaus paikalliskielellä, mutta toisella ei sitten millään. Luvassa on siis varmasti monia mielenkiintoisia tilanteita :)
    Hajun suhteen ... taidanpa tietää mitä tarkoitat ja siihen ei hevin totu. Mummo on todennut parhaaksi keinoksi hengittää suun kautta ja sulkea tyytsin hajuaisti pois käytöstä - kannattaa opetella, koska aina ei pääse ihan nopeasti "pakenemaan" paikalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kommentoit :) Vuoden päästä top3-listat voikin olla ihan erit. Joku kommentoi että köyhyys on Bangkokissa pahinta. Se on varmasti totta, mutta omille silmille se ei ole vielä tullut, kun aika rajatulla, siistillä alueella lähinnä liikkunut vauvan kanssa.

      Poista